PILKAHDUKSIA NELJÄN SEINÄN SISÄLLÄ

Ollaan itse kukin oltu enemmän ja vähemmän jumissa samojen seinien sisällä, luultavasti samojen naamojen ympäröimänä. Oli kyseessä sitten työpaikka, etätyö kotona tai se varsinainen kotona nököttäminen - pienet ilon hetket ilahduttavat kaikkia.

Oven avaaminen, huomenet ja viikonlopun toivotukset, auttavat kädet tavaroiden levitessä, kehut hymyilystä varsinkin jos ei hymyilytä ollenkaan, kassalla iloiset naamat ja kaupoissa oleva iloinen puheen porina, hyvän työpäivän toivotukset, kotona ohi mennen sipaistu silitys hartialla, suukko ennen nukahtamista, kiitos ruoasta, lehden tuominen luettavaksi, sanattomasti vaihdetut myötämieliset katseet, pöydän kattaminen toisen kokatessa, yhteinen herkkuhetki kototekoisilla leivoksilla. Lista on loputon ja jokaisen lista muodustuu eri asioista. Siinä missä itse ilahdun toisen tekemisistä, pyrin myös antamaan Hänelle aikaa tehdä kouluprokkiksia yksin. Moon käynyt sillä välin lenkillä, nähnyt ystäviä tai poikkean kaupassa. Vaikka meillä saa perässä makuuhuoneen oven kiinni ja siten rauhan työskennelle, on se kuitenkin erilaista täysin omassa rauhassa.

Pääasiassa ne ilon hetket pitää järjestää itse. Ei murehtia, milloin arki palaa normaaliksi. Vaan pyrkiä elämään nykytilanteen ollessa se nykyinen normaali. Moni asia on oman mielenpäältä lähtenyt, kun hyväksyin nykyisen tilanteen olevan läsnä ja vaikuttavan vielä pitkään. Itselle on koko tämä kotona oleilu tehnyt pelkkää hyvää.Olen jäsennellyt ajatuksia, pohtinut tulevaisuuden suunnitelmia ja tehnyt töitä niiden eteen. Lähes aina muutos on positiivinen asia, ja haluan usko tästä kaikesta löytyvän vielä paljon hyvää.